Sinnepä hyvinkin suunnataan Alexandran kanssa. Hotellihuone on jo varattu, parin viikon pästä maksan näyttelymaksun ja sitten matkarahat kasaan. Onhan tässä pari palkkaa edessä, kun vasta elokuussa on tuo näyttely. Mutta nyt pidän huolen siitä, että sinne päästään. Tosin tässä kyllä tuli vähän lisämenoja, mutta ei anneta sen estää. Asiat järjestykseen, niin kyllä homma hoituu.

Kissat nauttii auringonpaisteesta ja toistensa seurasta ♥ Vietellään semmoista rauhallista sunnuntaita nyt. Täällä mä yksin olen kotona kissojen kanssa, kun mies ja tytär lähti tuohon anoppilaan(tytön mummulaan).

Semmosia. Alexandra kasvaa, tyttö on jo yli kolme kilonen. Ja minuu naurattaa noiden painoero. Alexandra täytti eilen 6kk ja tuo vanhempi täyttää 10, ja nyt on kokoeroa enää joku 600-700g :D Vähänkö meidän Alexandrasta tulee iso tyttö.

Niimpä niin. Meidän piti Alexandran kanssa mennä Pirokin näyttelyyn Tampereelle ensi kuussa, mutta eipäs mennä. Täällä tuli äidille yllättävä sairaalareissu mikä verotti aika paljon. Mutta eiköhän tämä tästä. Näyttelymaksu oli tarkoitus maksaa, mutta en ehtinyt. Ja nyt siihen vain ei ole rahkeita tällä erää.

Nyt todella vaan toivon, että elokuussa päästäisiin Helsinkiin. Toivottavasti vaan ei sitten tule mitään esteitä.

Kissat jatkaa elämää samaan tahtiin. Molemmat vuorotellen mustasukkasia äidin huomiosta. Pienempi kiusaa vanhempaa välillä niin paljon, että on pakko mennä hattuhyllylle nukkumaan. Sekös muka pienempää kissaa estää, ei todellakaan :D Sitten loppujenlopuksi nukutaan sulassa sovussa siellä hattuhyllyllä monta tuntia. Kunnes iskee nälkä.

Alexandra kokee edelleen, että hänen paikkansa on tuuletusikkunan välissä, siellä hän aina katselee lintuja, kun aamusin tuuletan makkarin. Ja vanhempi kissa istuu ikkunalaudalla, yhdessä sitten käkätetään ja hännät vispaa.

Silloin kun keittiössä on tuuletusikkuna auki kissoilla ei ole kivaa, siellä kun ei ole ikkunalautaa, eikä oikeen tahdo päästä hyppäämään siihen ikkunan väliin. Koitettu on ja todettu ettei toimi :D

Ja edelleen jatkuu yölliset hiirileikit ja hellyydenkaipuut. ♥

Elämä se rullailee hienosti eteenpäin ja meidän ensimmäinen näyttely alkaa lähestymään ja äitiä jännittää ihan hirmusesti. Pikku tytttö alkaa olemaan jo iso kissa, painoa lähemmäs 3 kiloa. Kaikki tulee hienosti toimeen keskenään.

Nyt ollaan päästy myös raa'an lihan makuun ja sydän on oikeeeeen hyvää. Kaikki maistuu mitä tähen mennessä on annettu, kunhan kaikki liha vaan tulee kaupan hyllyltä ja pakkasen kautta lautaselle. Vanhempi kissa kyllä kiskois kaiken lihan heti.

Meidän pikku kissa on nyt myös joka aamu jäänyt päiväpeiton vangiksi. Höpsö kun tulee aina äitiä auttamaan aamulla sängyn petaamisessa ja aina kun lakanat vaihdetaan. Ei vielä sentään ole itseään patjan ja lakanan väliin saanu, mutta peiton välissä kyllä ollaan :D Aina juostaan joka kulmaan ja sänky möyritään heti. Sitten vielä jäädään päiväpeiton alle möyrimään. Eikä menoa haittaa yhtään, vaikka laitan kaikki koristetyynyt yms. sängylle. Sieltä se kissa sitten aikanaan tulee päiväpeiton alta pois.

Ja edelleen jatkuu öiset hiirileikit ja hellyydenkaipuut. ♥

Hih, Alexandra on kyllä meidän iiiiihana pikku-piru ♥ Ja tyttö on myös tehnyt meidän vanhemmasta kisusta pirun, iso-piru :D  Molemmat rakkaita äidin kultia ♥

Alexandra on nyt 4kk2vk ikäinen ja aivan hulvaton. Äidin kullannuppu tulee aina nukkumaan samaan aikaan ja herää myös aamulla samaan aikaan. Vanhempi kisu tulee myös nukkumaan samaan aikaan, ja nousee aamulla samaan aikaan, mutta toisin kuin Alexandra, Lady nukkuu koko yön sängyllä - samassa paikkaa. Onneksi ei miehen kanssa olla unissaan niin paljon liikkuvaa sorttia xDD Alexandran lempipaikat sängyllä on äidin tai isän kainalo, äidin naaman vieressä tai mahan päällä. Alexandra tykkää myös yöllisistä hiirileikeistä, ja suuttuu jos äiti ei jaksa herätä leikkimään xD

Eli tyttö hakee leluhiiren, tulee se suussa istumaan naaman viereen ja siinä istuu ja tuijottaa, jos ei tähen tuijotukseen jo herää, niin sitten alkaa tassulla tökkimään naamaa ja/tai puremaan nenää. Jos ei tähän(kään!!) herää, niin sitten etsitään käsi, aletaan sormia(tai kättä mistä kohtaan vaan) jyrsimään. No sitten kun vihdoin ja viimein on äiti saatu hereille, niin hiiri napataan taas suuhun ja tiputetaan kädelle. Ja se on aivan pakko heittää eteiseen päin. Tämä sama toistuu 1-4 kertaa yössä, onneks kuitenkin vaan yks heitto per herätys :D Ettei tarvi tunteja heitellä hiirtä.

Sitten tämän hiirileikin lisäksi on erikseen vielä kerrat kun herätetään hellyyskohtauksen iskiessä. Ja taas ollaan jyrsimässä ja puskemassa ja kutittamassa jos ei äiti herää. Ja aivan pakko saada hereille! Muuten taas suuttuu :D Tämä myös noin 1-4 kertaa yössä.

Alexandralla on vaikka mitä kaikkia ihania(ajoittain ärsyttäviä) tapoja näyttää kiintymyksensä, mutta palailen niihin taas myöhemmin kun jaksan vain kirjoitella. Meillä on täällä kotona muutenkin kauhea hässäkkä välillä ja paljon kaikkea tekemistä, niin ei ole ehtinyt niin kirjoitella. Ja kun ehtisi, niin kello on illalla jo vaikka mitä, eikä niin jaksaisi alkaa kirjoittamaan. Mutta yritän tässä taas piakkoin kirjoitella lisää :)

Heh, jotenkin arvasin että näin käy ;) Ennen pennun tuloa jaksaa kirjoittaa ja odottaa, mutta kun pentu on tullut kotiin, ja hänestä olisi tarkoitus kirjoitella, niin aikaa ei enää olekaan :D

30.1.09 oli viimein se kauan odotettu päivä, kun Alexandran kasvattaja toi pienen vauvan meille. Tyttö painoi kotoa lähtiessään noin 1600g ja viime perjantaina punnitsin, niin vaaka näytti jo 1960g. Hienosti vanhempi kissa otti pennun vastaan. No, perjantai meni sähistessä ja muristessa. Lauantai oli jo hieman parempi, sähinä oli jo jääny, enää vaan muristiin :D Viikonlopun yli kun mentiin, niin voitiin olla keittiössä ja syödä samaan aikaan. Nyt kissat on jo niin kaveruksia keskenään.

Hieman äippää pelotti, että miten vanhempi kissa ottaa pennun vastaan, mutta hyvinhän tässä kävi.

Pentu on oikea hiirentappaja ja pikku riehuja xDD

Lisää kuulumisia taas myöhemmin kun ehdin kirjoittelemaan :D